Virtual Testbed

Yleisesti systeemiajatteluun (kybernetiikkaan) kuuluu muutamia määritteleviä ominaisuuksia ja painotuksia. Ensinnäkin huomio siirretään objekteista itsestään eri objektien välisiin suhteisiin. Toiseksi ilmiöitä tarkastellaan toisistaan riippuvaisten osien kokonaisuutena, systeeminä, kokonaisuudesta riippumattomien erillisten ilmiöiden sijaan. Kolmanneksi, näitä systeemejä tarkastellaan kontekstissa eikä erillään siitä. Systeemiteoria määritellään tapana ymmärtää ympäröivää todellisuutta, ratkaisu ja kartoitus metodina, kehityksessä ja ongelman ratkaisussa ja yksinkertaisesti tutkimusmetodina.

Analyyttisessä lähestymisessä yritetään luoda yleistyksiä, joilla voidaan arvioida systeemin ominaisuuksia hyvin erilaisissa olosuhteissa, muuttamalla vain yhtä muuttujaa kerrallaan. Tällaisten yleistysten tekemiseksi on hyödynnettävä perusominaisuuksien lisäämisen lakia. Tämä on mahdollista homogeenisissä systeemeissä, jotka rakentuvat samankaltaisista elementeistä, joiden välillä vallitsee heikko vuorovaikutus. Ominaisuuksien lisäämisen lait eivät kuitenkaan päde hyvin monimutkaisissa systeemeissä, jotka muodostuvat suuresti monimuotoisesta toisiinsa voimakkaassa vuorovaikutuksessa kytkeytyvistä elementeistä. Näitä systeemejä tulee lähestyä uudella tavalla, joka ottaa huomioon systeemin holistisuuden, monimutkaisuuden ja dynamiikan. Simulaation avulla erilaisia elementtien välisiä vuorovaikutusten voidaan tutkia.

Virtual testbed -simulaatio mahdollistaa tällaisten kompleksien systeemeiden tarkastelun nojautumalla toisaalta pehmeään systeemiajatteluun holististen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi ja toisaalta analyyttiseen lähestymiseen informaation tuottamiseksi päätöksentekoprosessiin. Simulaatio mahdollistaa kokonaisten arvoketjujen tarkastelun sekä uusien organisoitumismallien mukaisten arvoverkostojen hyötyjen määrittelyn ennen mittavia investointeja ja riskejä.